perjantai 29. elokuuta 2014

Meidän häät: Riisisadetta ja shampanjaa

Saimme tänään postissa kaksi muistitikullista hääkuvia! Jippii! Olipas niitä hauska katsella ja muistella juhlaa. Kuvista välittyy ennenkaikkea ilo, rakkaus ja nauru. Paljon iloisia ilmeitä ja hauskoja tilanteita. Aivan mahtavaa!

Näiden kuvien myötä pääsemme hyppäämään sitten ajassa taas hieman taaksepäin ja aivan hääjuhlamme alkuun. Olin pyytänyt isää toivottamaan vieraat tervetulleeksi ja lausumaan muutaman sanan aivan alkuun, jotta pääsemme kilistelemään kuohuviiniä. Muuten tuo itse juhlan aloitus oli aika viime metreille asti meille itsellemmekin aivan hämärän peitossa. Päätimme kuitenkin mennä ihan fiiliksen ja tilanteen mukaan ilman jäykistelyjä ja liian ennalta suunniteltuja numeroita ja ihan hyvähän siitä sitten muodostui.

Hieman ennen vieraiden saapumista nousimme juhlatilan parvelle rauhoittumaan ja jännittämään. Sieltä ikkunasta oli mukava kuikuilla pihalle saapuvia vieraita. Itku meinasi siinä vaiheessa jo tulla ihan siitäkin ilosta, että pian pääsisi näkemään monia sellaisia ystäviä, joiden kanssa nähdään ihan liian harvoin.

Emme päristelleet pihalle siis hienolla autolla, hevoskyydillä tai polkupyörillä, vaan ihan vaan käsikädessä astelimme sisältä ulkorappusille. Tässä vaiheessa tuli itselle ensimmäinen yllätys, sillä päällemme lensi riisiä! (Jota tuntui olevan siinä vaiheessa litratolkulla... :D ) Olin ollut niin fiksoitunut niihin ilmapalloihin, että mieleeni ei edes ollut tullut riisinheitto. Olin aina kuvitellut, että riisillä toivotetaan hääparille lapsilykkyä, mutta minua valistettin, että sillä voidaan toivottaa myös menestystä ja onnea. Okei, sen voin hyväksyä oikein hyvin siis *wirn*

Riisipussin tyhjennyttyä saimme käteemme kuohuviinilasit ja isä piti lyhyen, mutta aivan ihanan puheen. Me taisimme molemmat pidättellä itkua ja huomasin, että taisi iskällä ja muutamalla muullakin hieman silmäkulma kostua. Ja kun kyyneleet oli kuivattu, pääsimmekin halaamaan kaikki vieraamme. Mahtava alku mahtaville juhlille.

Hieman hämmästynyt ilme?
Kuva: Sari S.
Kuvat: Sari S.
Kuvat: Sari S.

4 kommenttia:

  1. Ihania kuvia. Niistä todella välittyy onni ja riemu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli ihanaa saada näitä kuvia, sillä en tiennyt että kukaan oli tätäkään osuutta kuvannut <3

      Poista
  2. Hahaa mahtava tuo eka kuva ja riisiyllätys! Mulla on täällä aivonystyrät solmussa kun koitan keksiä jotain hienoa saapumistapaa meille, kaikki tuntuu jotenkin niin teennäiseltä ja tönköltä.. Mutta hyvä tietää että tuo ihan vain esiin astuminenkin voi toimia!

    (Oisin halunnu laskuvarjohypyn mutta tukka menee :'< :D)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me oltais niin haluttu huristella pihaan polkupyörillä (jopoilla tai vastaavilla) kelloja soitellen ja purkit ja kengät pyörän perässä kolisten. Se vaan kaatui ensinnäkin mun pukuun ja kenkiin, joissa polkeminen olisi ollut vähintäänkin haasteellista ja toiseksi siihen, että olisi olltu kurja kykkiä jossakin pusikossa piilossa odottelemassa, että vieraat ehtivät pihaan ennen meitä.

      Laskuvarjohyppy olis kyllä myös aika magee. Eihän siinä muuta ongelmaa oliskaan, kuin että tukka menee :D

      Poista

♥ Kiitos kommentistasi ♥

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.