torstai 31. heinäkuuta 2014

Meidän häät: Vieraskirja

Esittelin tekemääni vieraskirjataulua jo ennen häitä ja täältä voi käydä kurkkimassa, miltä taulu näytti ennen kuin vieraat rustailivat sinne nimensä ja terveisensä.

Asetimme vieraskirjan täytettäväksi lahjapöydälle. Taulu oli sen verran kookas, että pöydissä kierättäminen ei tullut kyseeseen. Vieraskirjataulun viereen laitoimme kehyksiin lyhyet ohjeet ja seremoniamestarikin ohjeisti vieraita täyttämään taulua. En ole ajan kanssa tarkastanut, mutta uskoisin, että ainakin lähes jokaisen vieraan nimi taulusta löytyy.


Kehystin taulun lasin alle pölyltä suojaan. Ikean Ribba kehykset muuten sopivat loistavasti tällaiselle projektille, sillä kehyksissä on riittävästi tilaa hieman kolmiulotteisemmallekin "taiteelle". Nyt vieraskirja nököttää olohuoneen tauluhyllyllä muistona ihanasta juhlapäivästämme.



Jos olet ajatellut vastaavaa taulua vieraskirjaksi, niin kannattaa ohjeistaa vieraita kunnolla sen käytöstä. Meillä ajatuksena oli, että vieraat kirjoittavat nimensä sydänten sisäpuolelle ja pyysimme muutamia perheenjäseniä laittamaankin malliksi jo nimensä oikeille paikoille. Tämän lisäksi seremoniamestari ohjeistuksessaan kyllä mainitsi nimen paikasta ja tuossa ohjetaulussakin se sanotaan. Valaistus lahjapöydän luona oli kuitenkin hieman hämärä ja kaikki vieraat eivät varmasti ehdi ja huomaa ohjeistusta lukaista, joten nimiä oli kuitenkin myös sydänten päällä ja oli jokunen taitanut ns. värittää rajojen ulkopuolellekin. Meitä se ei kuitenkaan loppujenlopuksi ollenkaan haitannut, sillä taulusta tuli todella hauska ja kaunis muisto hääpäivästä.

maanantai 28. heinäkuuta 2014

Kurkistus potrettikuviin

Ihana valokuvaajamme Minna Paananen oli lisännyt Facebook-sivuilleen muutaman potrettikuvan meistä. Oi että, aika ihanalta näyttää. Toivottavasti saamme loputkin kuvat pian katseltaviksi :)



Kuvien oikeudet Minna Paananen. Ethän kopioi.

sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Meidän häät: Hääkakku

Herkkulinjalla jatketaan (myös blogin ulkopuolella, mur, kohta täytyy kehitellä joku rouvadieetti ettei ihan karkaa käsistä...) eli meidän superupealla hääkakulla ja kakunleikkuulla.

Saimme hääkakun lahjana anopilta ja hän oli tosiaan leiponut kakun rakkaudella ja tunteella. Ja mikä mieletön lopputulos!!! Blogista oli käyty vakoilemassa ideoita ja muutamia toiveitakin esitin (mm. tuo "topattu" salmiakkiruutukuvio ja tietty värit). Kakun nähdessäni olin täysin mykistynyt ja kyllä tuli hetkellisesti sellainen olo, että eihän tuota taideteosta voi tosiaankaan mennä leikkamaan ja pistellä poskeensa!

Kakussa makuna oli sitruunaa, ananasta, greippiä ja muita hedelmiä sekä marenkia. Kakku oli siis sekä makea, että raikas. Päällinen oli värjättyä marsipaania ja koristeet marsipaania ja sokerimassaa. Ja pisteenä iin päällä kultaseppien kakussa oli tietenkin myös kultaa! Aitoa, syötävää lehtikultaa oli ripoteltu hiutaleina kakun päälle.

Olimme sopineet, ettemme polkaise kakkua leikatessamme, vaan kun lapio kolahtaa tarjottimeen, heitämme yläfemmat. Saimme aplodit ja suukkoakin vaadittiin :)

Kakun lisäksi meillä ei ollut kahvipöydässä keksejä, leivoksia tai kuivakakkuja. Karkkibuffa namuineen ja Domino-kekseineen kyllä riittivät aivan hyvin hääkakun lisäksi taltuttamaan makeannälän.

Kuvat: Kaisan kännykästä
Kuva: Maarit
Kuva: Maarit
Kuvat: Maarit
Ilmeellä :)
Kuvat: Maarit

keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Meidän häät: Karkkibuffet

Vieläkään ei olla saatu potrettikuvia, joten jatketaan näillä juhlien yksityiskohdilla. Tämän postauksen aiheena mun suosikkijuttuni, eli karkkibuffet!


Suurin osa karkkibuffetin karkeista tuli Karkkikauppa Sweetheartilta. Lisäki muutamia tilailin Decora Houselta ja hieman lisäystä ostettiin myös ihan ruokakaupan irtokarkkilaareista. Karkkia oli yhteensä n. 12kg n.60 vieraalle ja arviolta parisen kiloa jäi yli.

Suosituimpia karkkeja meidän buffassa olivat persikkarenkaat, mansikkatäytelakut ja nuo etualalla kuvassa olevat karkkipötköt (makuna mansikkajäätelö). Sen sijaan vaahtokarkit ja tummasuklaarakeet eivät tuntuneet juurikaan tekevän kauppansa. Karkkibuffan purkit olin haalinut omista, anopin ja äidin varastoista ja muutamia ostin kirppiksiltä kevään aikana.

Karkkibuffetista tykkäsivät vieraat kovasti ja heti ruokailun jälkeen alkoikin muodostua jonoa (osasyynä saattoi olla myös bingon "karkkibuffetissa on ruuhkaa" -ruutu). Me emme halunneet laittaa karkkeja aluksi mitenkään piiloon, sillä buffa oli samalla myös somiste-elementti ja vieraat koostuivat vain aikuisista, joten ruokahalun menettämisen kannalta asiaa ei tarvinnut ajatella samalla tavoin kuin lasten kanssa. Tosin monen makeanälkä selätettiin ruuan jälkeen heti karkeilla, joten hääkakun menekki oli varmaan pienempi kuin mitä se olisi ollut ilman karkkien napostelua.




Meikäläinen on häiden jälkeen vetänyt melko surutta karkkia, jäätelöä ja muutakin herkkua naamaan ja juuri päätettiin taas lisätä vähän itsekuria näiden suhteen. Joten arvatkaa vaan minkälaisia mielitekoja niden kuvien tuijottelu on tässä aiheuttanut... No ei auta, taidan suunnata myöhäisillan lenkille (ainoa aika jolloin tämä aamu-unikeko voi käydä juoksemassa näillä helteillä) ja sen jälkeen vaikka näkemään unosia näistä herkuista.

perjantai 18. heinäkuuta 2014

Meidän häät: Photobooth

Toinen häidemme ohjelmanumeroista oli sekin huippusuosioon noussut photobooth. Lähes kaikki vieraat kävivät hassuttelemassa rekvisiitan eli propsien kanssa ja lopputuloksena oli liuta hassunhauskoja ja riemukkaita kuvia. Huhu kertoi, että myös kuvausnurkassa olisi ollut aika ajoin jonoa :)


Kuvausnurkka toteutettiin juhlapaikan parvelle johon kasasimme taustaseinän lakanasta ja askartelemistamme paperiköynnöksistä. Taustan vieressä oli tietenkin pöytä johon oli aseteltu propsit, ohjeet (yleisohje sekä tarkempi ohje kameran käytöstä) ja esimerkkikuvia. Itse kuvaus sujui jalustalle asetetulla kameralla ja käytössämme olivat myös studiosalamat. Alunperin ajatuksena oli joku valjastaa kameramieheksi tai -naiseksi muutamaksi tunniksi, mutta päädyimme sitten siihen, että vieraat saavat käydä ottamassa kuvia ihan omalla ajallaan kun parhaaksi katsovat.

Kuvassa ahkera apupoikamme perjantailta.

Propseista suosituimmiksi nousivat erilaiset hatut ja varsinkin miehet olivat ihastuneet tuohon kruunupantaan :D Viikset, puhekuplat ja erilaiset silmälasit olivat myös olleet ahkerassa käytössä.

Photobooth-kuvat on tarkoitus kehittää ja lähettää vieraille parhaat otokset kiitoskorttien mukana.





torstai 17. heinäkuuta 2014

Hääkirppis avautunut

Päivitin tuonne Hääkirppiksen puolelle nyt jo muutamia juttuja ja lisääkin on tulossa heti kun vaan ehdin.

Käykäähän siis kurkkaamassa jos löytyy jotakin tarpeellista. Varaukset, tiedustelut ja utelut voi suunnata mun sähköpostiin pitsiminttu@gmail.com

Myynnissä myös ihana kimppuni. Olen kummallinen morsian, kun hääpuvun myyminen ei tuota tuskaa, mutta aavistuksen haikein mielin luovun kimpustani.

EDIT. Kaikki häätuotteet on myyty.

tiistai 15. heinäkuuta 2014

Meidän häät: Hääbingo ja Madlibs

Syömisen, juomisen ja seurustelun ohella meidän häissä ei juurikaan järjestettyä ohjelmaa ollut. Blogikliseeksikin jo noussut hääbingo ja sen yhteyteen niputettu madlibs kortti oli kuitenkin jaettu jokaisen paikalle ja molemmat kortit nousivat yllättävänkin suosituiksi ohjelmanumeroiksi. Vaikka bingo siis tuntuu olevan klisee, on se sitä hyvästä syystä. Hääväki tykkäsi ja hauskaa oli. Enkä kuullut kyllä toisaalta kenenkään sanovan, että olisi bingoon aiemmin häissä törmännyt.



Olin tehnyt molemmat kortit ihan vaan wordilla ja tulostelin ne töissä paksummalle valkoiselle paperille. Huomasin vasta tulostettuani, että perustekstin fontti olikin tiedoston siirrossa muuttunut tuollaiseksi vähemmän nätiksi, mutta annoin asian olla, enkä usko että kukaan siitä mitenkään kärsi :D Kortit niputettiin yhteen paperivyötteellä ja päälle liimasin paperiruusukkeista paikkakortit. Bingolappuja oli neljää erilaista joissa oli hieman erilaisia ruutuja ja eri järjestyksessä. Paikkakorttivyötteistä nousi myös illan aikana uusi pukeutumistrendi, mutta siitä lisää myöhemmin :) Lyijykynäpätkistä olikin aiemmin juttua jo täällä.



Seremoniamestari ohjeisti näiden korttien täytössä ja samantien alkoi käydä pöydissä suhina ja kuhina kun kortteja alettiin tutkia ja ensimmäisiä bingorasteja jo täyttääkin. Bingopalkinnoiksi olimme varanneet kahdelle ensimmäiselle pullot kuohuviiniä. Ruudukot olivat ilmeisesti turhankin helppoja, sillä ensimmäiset bingot taidettiin huutaa jo heti ruokailun jälkeen (tai oikeastaan ensimmäiset tulivat jo seremoniamestarin puheen aikana, mutta ne taidettiin kuitenkin hylätä...). Vaikka voittajat olivatkin jo selvinneet, niin monet halusivat täytellä bingoa vielä loppuillan aikana ja kuulinkin, että tavoitteena oli joillakin ollut saada koko ruudukko täyteen.

Karkkibuffettiin käytiin jonottamassa, sormusta katselemassa ja kenkien vaihtoakin kyseltiin monet kerrat. Kovasti yritettiin meille molemmille myös tarjoilla karkkia syötäväksi ja muutamien pöytäliinojen ulkonäöstä päätellen myös läikyttelyä oli harrastettu.

VINKKI: kannattaa kiinnittää huomiota siihen, ettei tee bingoruudukoista liian helppoja. Meillä oli useampi sellainen rivi siellä, jonka sai halutessaan ja pienellä pöytäseurueen yhteistyöllä heti täytettyä.


Madlibs-kortti oli sellainen, jonka etukäteen ajattelin olevan vieraille liian "työläs" täytettävä ja että kovinkaan moni ei siihen jaksaisi paneutua. Väärin luulin! Saimme ihan huippuja neuvoja ja saimmekin käkätellä useampaan otteeseen niitä seuraavan päivänä lukiessamme. Kortteja oli täytelty myös yhteispelillä niin, että koko pöytäseurueelta oli kerätty sanoja ja yksi oli sitten täyttänyt kortin lisäämällä sanat epäsopiviin kohtiin. Lopputulos on aivan päätöntä, mutta kuitenkin niin hauskaa luettavaa.

Vai mitä mieltä olette esimerkiksi seuraavista pätkistä:

"Älkää unohtako sopia riitojanne ennen kuin te nukahdatte tai mörökölli teidät vie sen jälkeen kun te vaivutte uneen."

"Älkää unohtako elää täysillä ennen kuin te kuukahdatte tai muuten vaan dementoidutte sen jälkeen kun te vanhenette!"

"On aurinkoista olla juhlimassa värikkäitä häitänne. Te näytätte niin kinuskinkeltaisilta ja isoilta."

"Älkää unohtako käsirautojen avaimia ennen kuin te kahlitsette toisianne kauaksi keittiöstä sen jälkeen kun te olette herkutelleet."

"Toivotan teille, Tapparalle ja Lukolle tulevaisuutta!"

"Älkää unohtako käydä vessassa ennen kuin te nukahdatte tai vaihtaa pikkarit sen jälkeen kun te juhlitte."

"Muistakaa myös unohtaa toistenne syntymäpäivät säännöllisesti."

"Te näytätte niin kauniilta ja rohkeilta. (=ei viitaten TV-sarjaan :) =)"

"Kaisan pitää muistaa metsästää S:n kanssa ja S:n tulee voidella Kaisan jalat kossulla."

"Älkää unohtako tarkistaa keitintä ennen kuin te lähdette tai kotia ei ole sen jälkeen kun te palaatte?!"

"Muistakaa myös ajatella toistenne mielenterveyttä säännöllisesti."

"Älkää unohtako sinistä elefanttia ennen kuin te käytte tai tulette ajamaan cartingia sen jälkeen kun te juovutte."




sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

Meidän häät: Tienvarsikyltti

Nyt alkoi tämä poukkoilu hääpäivän yksityiskohtien läpi käymisessä, sillä aikataulullisesti seuraava hetki oli potrettikuvien otto ja niitä joudumme odottelemaan vielä parisen viikkoa.

Tienvarsikyltin teimme vasta ihan parisen viikkoa ennen juhlaa. Meillä oli jo toinen kylttipohja tehtynä, mutta emme olleet siihen tyytyväisiä. Lopulta tämä valmistuikin yllättävän vähällä vaivalla ja lopputulos oli molempia tyydyttävä.



S sahasi vanerista kaksi nuolen muotoista palaa ja minä maalasin ne vanhan näköisiksi mustan ja ruskean vesivärin sekoituksella. Tulostelin häät-sanan paperille ja jäljensin sen vaneriin painamalla kuulakärkikynällä paperin läpi, jolloin puuhun jäi hennosti näkyvä painuma. Sitten maalasin kyltin valkoisella miranolilla (jota sattui kaapista löytymään) ja naulasimme kyltit puuvarteen niin, että kyltistä tuli kaksipuoleinen.


Koska juhlapaikan tienhaara on ainakin itselle osoittautunut sellaiseksi, että se tulee joka kerta hieman yllätyksenä (tosin voi olla että vika on vain minussa), laitoimme vielä sekä tähän, että Onsanpirtin omaan kylttiin muutamia ilmapalloja huomion kiinnittäjiksi. Ja hyvin löysivät vieraat perille :)

keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

Meidän häät: Aamu

Lauantaina heräsimme uskomattoman kauniiseen aamuun. En vieläkään voi käsittää, miten koko kesäkuun jatkunut kylmyys ja vesisateet muuttuivat auringonpaisteeksi ja lämmöksi juuri meidän hääpäiväksemme. 

Aamupalan jälkeen suuntasimme kampaajalle. Tai oikeastaan S jätti mut sinne ja lähti juhlapaikalle laittamaan tienvarsikylttiä paikoilleen ja hakemaan kameraa. Kun hän sitten palasi olikin mun kampaukseni jo valmis :) Olin tuohon todella todella tyytyväinen. Mitään kummempia koekampauksia siis ei tehty ja J kysyi vaan aamulla, että onko suunnitelma edelleen sama, että lettiä ja toispuoleinen nuttura ja minä taisin nyökytellä että joojoo :) Siinä tuolissa istuessani asettelin samalla kynnet valmiiksi, vaikka etukäteen vähän pelkäsinkin, miten esimerkiksi ripsien laitto tekokynsien kanssa onnistuu. Kun mun pää oli valmis sai S myös vähän vahaa tukkaan.






Kampaajalta suuntasimme takaisin kotiin, missä kaivoin meikit esille ja istahdin sohvan nurkkaan meikkailemaan. Irtoripsetkin asettuivat paikoilleen ilman sen kummempia mutinoita. Myös S:n kasvoille leviteltiin vähän meikkivoidetta ja puuteria. (Suosittelen muuten taivutttelemaan ne puolisot ja sulhaset myös pieneen meikkiin ennen hääkuvien ottoa!)




Olin pelännyt vähän etukäteen, että aamusta olisi tulossa todella kiireinen, mutta ihan hyvin aikataulussa pysyttiin. Sillä välin kun minä vielä viimeistelin meikkiä S jo pukeutui ja seuraavaksi sain jo minäkin hypätä pukuuni. Onneksi olimme harjoitelleet nyörittämistä jo etukäteen, niin se meni melko nopeasti. Jotenkin tosin tuo nyöritysvaihe oli mulle hiukan tuskainen kun piti seistä paikallaan ja pitää pukua ylhäällä, mutta heti kun puku saatiin kunnolla päälle olo alkoi taas jo helpottaa. Ehkä pienellä jännitykselläkin oli osuutta asiaan.








Oikeastaan samalla kellonlyömällä kun saimme itsemme valmiiksi seremoniamestari jo tyttöystävänsä kanssa kolkuttelikin oven takana. Seuraavaksi suuntasimme potrettikuvauksiin...

(Huh, mikä määrä kuvia tähän nyt tuli! Fiksu olisi ehkä jakanut nämä kahteen eri postaukseen. Toivottavasti ei tullut ähkyä :) )

tiistai 8. heinäkuuta 2014

Häitä edeltävä ilta: juhlapaikkaa koristelemassa

Huh mikä helle siellä on ulkona! Tiedän, ei saisi valittaa, mutta eipähän ollut mitenkään pehmeä lasku tänään arkeen, kun pajalla lämpömittari näytti +35 astetta ja sähköpostilaatikko sekä odottavien tehtävien laatikot olivat mystisesti lähes räjähtämispisteessa aamulla töihin päästessäni. Aina silloin tällöin ehdin kuitenkin vilkaista facebookkia, johon tipahteli päivän mittaan erään ihanan vieraamme lisäilemänä huikeita kuvia juhlapäivästä.

Mutta jatketaanpas siitä viime perjantaista, kun olimme saaneet ne kaksi kuormaa kotoa pakattua autoihin ja suuntasimme vanhempieni luokse jossa äiti ja isä olivat pakkaamassa sitä kolmatta autoa. Viime hetken lisäyksiä vielä (ottimia, kermakko ja sokerikko jne...) muistettiin äitin kaapeista kaivaa ja vihdoin päästiin matkaan ensin noutamaan avaimia ja sieltä läheiselle juhlapaikalle.

Ja hypätääs vielä kuvien muodossa ajassa pidemmälle taaksepäin, tarkemmin sanoen huhtikuun loppuun, kun kävimme viimeksi juhlapaikkaa katsomassa. Tältä siellä siis suurin piirtein näytti ennen kuin saimme purettua kaikki koristelaatikot paikoilleen.

Juhlapaikkamme oli Eurajoen Metsästysseuran Onsanpirtti

Eli hirsiseinää, puuta, männyn sävyä ja täytettyjä elukoita ja pisteenä iin päällä nuo ah, niin ihanat viirit! Ihan ensimmäiseksi paikka siis ei oikeen nostata hääfiiliksiä.

Ihan ensimmäinen päätös juhlapaikan somistuksen suhteen oli, että nuo eläimet ja viirit pyritään jollain tapaa peittämään kattoon asennettavilla kankailla ja harsoilla. Ostimme ison kasan hallaharsoa ja S käyttikin perjantai-iltana suurimman osan ajasta tikkailla keikkuen harsoja kattoon ja seiniin kiinnitellen. Vaikka olimme pakanneet mukaan ns. tarvekassin ja sinne mielestämme kaikkea tarpeellista (mm. kolmea erilaista teippiä, naruja, siimaa, nastoja jne...) niin sakset olimme unohtaneet matkasta kokonaan! Niitä jonkin aikaa etsittiin ja soiteltiin paikalle suuntaaville kavereille ja yksi sitten lopulta sakset toikin vain huomataksemme, että olivat niin tylsät että niillä ei pystynyt leikkaamaan edes tuota harsoa. Lopulta S joutui leikkaamaan harson kaitaleiksi puukolla, mikä ei ollut kyllä hyvä ratkaisu. Muistakaa siis muut pakata sakset mukaan, säästytte monelta harmilta! :)

Minun ja S:n lisäksi paikalla olivat meitä auttamassa ainakin osan aikaa vanhempani, S:n veli ja serkku, sekä yhteinen ystävämme reippaan seiskavuotiaansa kanssa. Viidessä tunnissa saatiin paikka kutakuinkin juhlakuosiin, vaikka jossain vaiheessa tuntuikin, että aina laatikoista tulee vaan lisää ja lisää koristeita ja homma ei lopu ikinä. Vaikka olinkin pakannut tavaroita laatikoihin ja kasseihin jotakuinkin järjestelmällisesti, niin jossakin vaiheessa paikan päällä tavarat ehtivät mennä täysin sekaisin ja emme oikeen itsekään enää muistaneet mitä kaikkea siellä onkaan. Jotakin jätettiin kuitenkin laittamattakin, mm. karkkibuffetin lippuviirinauha ei vaan mahtunut sujuvasti minnekään.

Ja miltä juhlapaikka näytti sitten urakan jälkeen? Ihan kaikkea en halua vielä(kään) täällä paljastaa, mutta ehkäpä näistä jo jotakin käsitystä saa.







Koristelun onnistumiset ja epäonnistumiset:
+ Pöytäsomisteet näyttivät kivalta ja niitä oli hyvinkin riittävästi (lue: liikaa, kaikkia ei käytetty)
+ Tuolihuput raikastivat tilaa (saivat todella paljon ihailua myös juhlassa)
+ Karkkibuffet
+ Pompomrykelmät katossa ja doilyköynnökset
+ Saimme suurimman osan täytetyistä eläimistä ja viireistä piiloon kuten oli tarkoituskin

- Harson asettelu. Saksien puute ja se että harsoa olisi saanut olla loppupeleissä enemmän, jotta sen olisi saanut kauniisti laskoksille.
- Tarkoitus oli poistaa myös nuo sysirumat verhot, mutta ne oli niitattu(!) kiinni ikkunalautoihin.
- Valaistus. Olimme keränneet jouluvaloja, mutta lopulta olimme vain liian väsyneitä virittääksemme niitä enää kattoon. Lisäksi tilaamani pikkulamput riisipaperipallojen sisälle eivät toimineetkaan toivotulla tavalla.
- Joitakin yksityiskohtia olisi voinut miettiä enemmän, kuten tanssilattian vieressä oleva pöytä (vahvistimelle ja tietokoneelle), joka oli lopulta täynnä erinäistä tavaraa ja näytti rumalta kuvissa. Huomasin kuitenkin tämän itsekin vasta kuvista, joten en usko että kenenkään juhlamieltä pilasi millään tavoin.

Nuo plussat kyllä voittavat nuo pienet miinukset. Kaiken kaikkiaan olin erittäin tyytyväinen koristeluihin ja ne saivat myös kovasti kehuja.

Olin etukäteen kuvitellut, että meillä menisi tuossa hommassa ihan yöhön saakka, mutta pääsimme lähtemään kotiin jo iltayhdeksän maissa. Äitiä odotti perunateatteri ja me suunnattiin S:n kanssa hakemaan pizzaa ja kotiin suihkuun sekä siistiytymään. Muutamia tulostuksia vielä tein ennen  nukkumaan menoa, mutta muuten ilta oli pulkassa jo ihan ihmisten aikaan ja unikin tuli silmään melko nopeasti rankan päivän jälkeen.