maanantai 30. kesäkuuta 2014

Hääviikko starttaa

Tänään herättiin hieman harmaaseen aamuun, mutta mieli on iloinen ja jännittyneen odottava. Tällä viikolla on meidän hääjuhla! ♥♥♥

Viikonlopun sääennustetta ollaan seurattu muutama päivä mielenkiinnolla. Vielä pari päivää sitten lauantaille lupailtiin ihan kunnon sateita lämpötilan jäädessä noin 16 asteeseen, mutta tällä hetkellä sääennuste näyttää huomattavasti aurinkoisemmalta. Tuollainen hieman kahdenkympin yläpuolella oleva aurinkoinen keli olisi oikeastaan juuri täydellinen!

Foreca
Tälle viikolla mahtuu kaikenlaista pientä puuhaa, mutta olen kyllä melko tyytyväinen siihen miten ollaan saatu asioita tehtyä ajoissa ja mitään suurta stressiä ja kiirettä ei pitäisi olla tulossa. Nytkin fiilis on rento ja sellainen iloisen jännittynyt, eikä siitä parin viikon takaisesta stressinpoikasesta ole enää tietoakaan. Viime lauantai-ilta päätettiin pitää täysin häävalmisteluista vapaana ja töistä tullessa otettiin kunnon päikkärit, käytiin ulkona syömässä ja katseltiin leffaa. Se teki ihan hyvää ja suosittelen muillekin jos vaan mahdollista.

Tämän viikon ohjelmaa

maanantai
- silitetään hääpuku
- laitetaan kaikki vaatteet ja asusteet valmiiksi yhteen paikkaan
- pestään karkkibuffetin kulhot
- häävalssiharjoitus

tiistai
- käydään hankkimassa loppuja häätarvikkeita

keskiviikko
- viimeinen työpäivä tällä viikolla ja pakataan töistä tarvittavat tavarat mukaan
- siivotaan koti

torstai
- hiusten värjäys ja leikkaus
- palaveri hääkuvaajan kanssa
- haetaan vuokraamosta S:n liivi
- ruokakaupasta tarjottavia
- pakkausta

perjantai
- ruokien valmisteluja
- tuoretuotteiden hakeminen kaupasta
- auton pakkaus
- juhlapaikan koristelu

lauantai
♥♥♥

perjantai 27. kesäkuuta 2014

Hääturhakkeita ja turhamaisuutta

Eilinen ilta kului melko pitkälle yöhön kun väsäsimme viimeisiä (toivottavasti!) askarteluja vielä häihin. Ihan viime metreillä on tullut vielä uusia ideoita ja joitakin vanhoja juttuja on tehty myös uusiksi. Siinä koristetavarakasaa katsellessani mieleen kyllä väkisinkin nousi ajatus, että helpommallakin olisi voinut päästä ja mikä näistä asioista nyt sitten oikeasti on tarpeellista ja järkevää. Koristeiden lisäksi meidän tarvehuonetta täyttävät tällä hetkellä myös astiat, osa ruuista, pöytäliinat, tuolihuput yms. joten viikon päästä on varmasti olo kuin muuttoautoa pakkaisi. Onneksi on ylimääräinen huone johon tuon kaiken rojun on voinut survoa, en taitaisi jaksaa katsoa niitä olohuoneen nurkassa!

Viime aikojen askarteluja.
Jos ihan syvällisesti lähtisi pohtimaan asiaa, niin voisihan sitä mieltää turhakkeeksi koko hääjuhlan jos tarkoitus on vain sitoutua puolisoonsa. Mutta jos asiaa haluaa juhlistaa tärkeiden ihmisten kanssa ja juhlista vieläpä haluaa ikimuistoiset, niin yhtä jos toista turhaketta sitä tulee väkisinkin hankittua ja tehtyä.

Kun tänään vielä siellä niin monesti mainitussa FB-ryhmässäkin listattiin leikkimielisesti niitä omien häiden turhimpia (mutta samalla ah, niin ihania) juttuja, niin päätinpäs minäkin tehdä oman listan:

Karkkibuffet kaikkine koristehärpäkkeineen
Vieraat varmasti pärjäisivät vähemmälläkin määrällä makeaa tai karkit voisi laittaa esille kahvipöytään tavallisiin kulhoihin. Tykätään (tai ainakin minä) kuitenkin karkista ihan älyttömästi ja jostain syystä olen niin ihastunut koko karkkibaariajatukseen, että tälle turhakkeelle ehdottomasti näytettiin vihreää valoa.

Koristeiden askartelu ja koko somistusarsenaali
Yksinkertaisimmillaan koristelussa olisi varmasti päästy asettelemalla pöytiin muutamia luonnonkukkia maljakoihin. Tai varmasti puoletkin tuosta meidän somistemäärästä olisi jo riittävästi. Mutta ei, pakko on saada kattoon vaikka mitä killuttimia, pöydälle iso kasa paperikukkia joita sitten näperrettiin sormet lähes verillä, tuolihuput ja pöytäliinat, diskopallot ja paperiviiriköynnökset, tuolikoristeet ja paikkakortit... Lista on loputon. Mutta kuten tässä on useampaan kertaan tullut jo todettua, niin se kaikenlainen näpertäminen on niin meidän juttu, että ei vaan oltais osattu olla tekemättä mitään.

Hääbingo ja madlibs
Eipä taida hääbingossa enää olla mitään omaperäistä ja varmasti vieraiden joukossa on heitäkin, jotka eivät jaksa alkaa kortteja täyttelemään, mutta toivon, että näistä olisi ainakin osalle iloa ja hauskuutta. Juuri muuta varsinaista ohjelmaa syömisen, juomisen ja seurustelun lisäksi kun ei ole tulossa, niin ehkä hääbingon ja madlibs-korttien täyttely estää vieraita tylsistymästä hiljaisempina hetkinä.

Photobooth
Rekvisiitan kanssa pelleily taitaa olla myös jo melko nähty juttu ja monen mielestä täysi turhake, mutta toivon, että saamme muistoksi hassunhauskoja kuvia jokaisesta vieraasta. Eikä niitä propseja kenenkään vieraan naaman eteen pakottamalla viedä, saa sen kuvan otattaa ihan omana itsenäänkin :) Aiomme laittaa kiitoskorttien mukana vieraille parhaat palat photoboothista, joten myös heille jää siitä kiva muisto.

Konfetti
Juu on tulossa. Just tänään hain. Tarviiko tätä perustella sen enempää, kun en keksi mitään :D  Turhake mikä turhake, mut pakko saada...

Tienvarsikyltti
Se yksi ja ainoa juhlapaikan tienhaaraan. Tätä perustelen sillä, että olen itsekin meinannut muutaman kerran ajaa tien ohi, vaikka tiedän minne olen menossa, sillä tuo tienhaara ja juhlapaikan oma kyltti saattavat olla vähän huomaamattomia. Ympäri kaupunkia ripotellut opastekyltit ovat kuitenkin nykyaikana todennäköisesti sen verran turhia, että ei jaksettu sellaisiin alkaa panostaa kaikkine lupakäytäntöineen.

Hääparin omat lasit
Näistäkin on ollut puhetta jo aiemmin. Täysi turhake, jolle ei ole välttämätöntä käyttöä häiden jälkeen ja joita ei nimikoituna voi edes laittaa kiertoon. Mutta tuota, pistetään vaikka kaiverrusharjoituksen piikkiin ;)


Mutta koska johonkin se raja on vaan vedettävä, niin joistakin ihanista pikku turhakkeista kuitenkin luovuimme.Tätä listaa katsoessani voin ainakin uskotella itselleni, että joku järki on sentään hommassa ollut mukana...

Sukkanauha
Ei ole tulossa sukkanauhan heittoa, niin päätin jättää pois. Jos totta puhutaan, niin olin jo kangaskaupassa aikeissa ostaa pitsit sun muut härpäkkeet tätä varten, mutta en osannut päättää niistä ihanista pitsivaihetoehdoista sitä oikeaa, joten se sitten vähän niinkuin jäi... Ihania ja hurjan kauniitahan nuo kyllä ovat.

Ilmapallojen vapautus, riisin heitto ja huiskutusviirit
Okei, tässä kohtaa mun sydämeni vuotaa pikkuisen verta jos nyt oikein dramaattisiksi heittäydytään. Olin niin siitä ilmapallojen vapautuksesta haaveillut. Heliumpullon lähes 190 euron hinta ja epävarmuus säästä kuitenkin sai meidät järkiimme. Mieluummin käytetään tuo raha johonkin jota ei heitetä taivaalle... Riisin heitot, huiskutusviirit ja kunniakujat olisivat kyllä varmaan tulleet kyseeseen  jos olisi ollut vihkiminen tai seremonia juhlien yhteydessä.

Tienvarsikyltit
Joo, tää taisi olla jo kerran :) Mutta tulee siis vain se yksi opaste juhlapaikan tienhaaraan, eikä kymmeniä ympäri kylää. Osaksi omaa laiskuutta ja osaksi ihan sitä varten, että uskoisin, että nykyaikana vierailla on navit ja kartat ajan tasalla.

Vessakorit
Rehellisesti, en ole jaksanut ajatella enää näin pitkälle. Eikä juhlapaikan vessoissa sitä paitsi ole mitään tasoa tai hyllyä jolle korit olisi nätisti saanut. Ehkäpä sitä voisi jonnekin kuitenkin varata hieman niitä kaikkein tarpeellisimpia juttuja, kuten särkylääkkeitä, siteitä, laastaria jne. Jotta ei ainakaan kenenkään tarvitse lähteä juhlista tuollaisten takia.

Näiden listojen tekeminen ja asioiden nimeäminen turhuuksiksi ei ole sitten tarkoitus kenenkään mieltä pahoittaa. Toisen turhake on toiselle tärkeä juttu ja itsekin tiedän että meidän häissä on miljoonia (no vähintään) asioita joita monet pitäisivät täysin turhina. Mutta hei, juuri ne jutut tekevät näistä juhlista meidän näköiset.

tiistai 24. kesäkuuta 2014

Confettisade

Satuin törmäämään FB Häät 2014 ryhmässä erään ryhmäläisen upeaan valokuvaan, jossa heidän häätanssinsa aikana oli "räjäytetty" ilmoille paperisilppua konfettitykeistä. Vieraiden joukosta oli kuulemma kuulunut ihastuneita huudahduksia, enkä ollenkaan epäile, sillä kuvassa ainakin näky oli upea! Ja mitä sanoo kunnon morsian tässä vaiheessa? Joo, tahtoo, mulle kanssa! :D

Kuva
Kuva
Käsikäyttöisiä konfettitykkejä on saatavana monista karnevaalikaupoista, mm. Punanaamio, Pilailupuoti ja Marakatti. Ja netistä löytyy lisäksi monia ohjeita vähän pienemmän mittakaavan konfettipoppersien tekoon. Nuo itse tehdyt sopisivat ehkä lapsille jos häävieraiden joukossa heitä on, en usko että noista lentää tarpeeksi korkealle ja kovaa tuota paperisilppua.

Kuva ja ohje
Kuva ja ohje
Roskaahan nuo kyllä tuottavat, joten vaikka meilläkin perussiivous (imurointi yms.) kuuluu juhlapaikan vuokraan, niin ehkä on syytä tanssilattialta nuo silti lakaista pois.

maanantai 23. kesäkuuta 2014

Häälaskuri raksahtelee: 12 päivää!

Niinpä niin. Nyt on tultu siihen pisteeseen, että aikaa lasketaan jo mieluummin päivissä kuin viikoissa tai kuukausissa! Tänään päiviä on jäljellä enää tusina! Ihanaa ja samalla aika jännittävää. Olen miettinyt että mikähän siinä niin jännittää, kun kerran kyseessä on kuitenkin "vain" juhla (kuinka moni aikuinen jännittää syntymäpäiviä tai joulua monta kuukautta etukäteen), mutta kyllähän tämä juhla on ainutlaatuisuudessaan aivan omaa luokkaansa.

Viime viikon hommista saatiin melkein kaikki tehtyä ja tämän viikon listaakin saatu aloiteltua. Muutamia viime hetken kriisejä tietenkin on saatu aikaiseksi, mutta se kai kuuluu ihan asiaan, eikä kuitenkaan mistään maatamullistavasta ole ollut kyse :)

Ilmoittaumiset
Viimeinen ilmoittautumispäivä oli viime perjantai. Vielä torstaina oli tietenkin parikymmentä vierasta joista ei ollut kuulunut mitään, mutta juhannuksen ja tämän päivän aikana olemme saaneet kyseltyä lopuilta kutsutuilta ja enää on ihan muutama epävarma tulija. En voi sanoa, että RSVP-kortit olisivat olleet menestys: 37 lähetetystä kutsusta saimme takaisin 12 korttia. Mutta noissa joita olemme saaneet, onkin sitten sellaisia helmiä biisitoiveiden joukossa, että oksat pois. Vai mitä mieltä olette mm. Kierosilmä-Kirsistä :D (Tässä vaiheessa oon ihan tyytyväinen, että säilytimme itsellämme veto-oikeuden toivekipaleiden suhteen.)



Ja sitten sitä tämän viikon listaa:
  • biisilistojen loppuhionnat
  • istumajärjestys
  • paikkakartta
  • tarjoiluastiat
  • vesipullojen keräys ja puhdistus
  • ohjeiden lähettäminen avustajille
  • photobooth ohjeet
  • karkkibuffan kulhot
  • leipäalustat pöytiin
  • opastekyltti juhlapaikalle?
  • ilmoitus alkoholitarjoilusta
Mulla on samanaikaisesti sellainen olo, että kaikki asiat on tosi hyvin hoidossa, mutta toisaalta taas sellainen että ollaan varmasti jo unohdettu tai tullaan unohtamaan jotain tosi tärkeää ja että viimeisille päiville on tulossa ihan kamala kiire ja stressi. Äh, haluaisin pystyä nauttimaan näistä päivistä, enkä ainakaan saada mitään kilareita jos jotain on unohtanut hoitaa.

Kääk, sanokaa että kaikki menee hyvin, eikä tarvii alkaa stressaamaan :D

torstai 19. kesäkuuta 2014

Maailman paras kasvokuorinta

Nyt haluan jakaa erään löytöni muiden morsioiden ja blogin lukijoiden kanssa. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan, sillä kukapa meistä ei haluaisi hääkuviinsa kuulasta ja tasaista ihoa. Olen tärmännyt tähän kasvojenkuorintavinkkiin useammassakin blogissa, joten tämä saattaa olla monille ihan old news, mutta haluan pistää tämän jakoon jos jollekin onkin ihan uusi tuttavuus.

Koska tätä kehuttiin maailman parhaaksi kasvokuorinnaksi, niin pakkohan sitä silloin oli kokeilla. Kaikkia maailman kuorinta-aineita en tietenkään ole kokeillut, mutta veikkaan ettei tuo arvio kovin pahasti mene metsään...

Resepti on ainakin maailman yksinkertaisin ja tarvittavat aineet mitä todennäköisimmin löytyvät jokaisen ruokakaapista:

- pari teelusikallista ruokasoodaa
- pieni loraus oliiviöljyä
- sekoitetaan


Koostumuksen voi kokeilla itselleen sopivaksi. Itse laitan noin puolet ja puolet, mutta homma ei ole kovin millintarkkaa. Oliiviöljyn tuoksusta en naamallani kovasti tykkää, joten kokeilin myös kookosöljyä. Tuoksu on parempi ja tuote toimii, mutta oliiviöljyllä seoksesta saa tasaisemman. Jos oikein haluaa itseään hemmotella, niin voi tuohon lisätä tipan tai pari jotakin tuoksuöljyä.


Seosta hierotaan kasvoille pyörivin liikkein ja huuhdellaan vedellä pois. Ruokasooda kuulemma puhdistaa ihohuokosia ja poistaa sitä kuollutta solukkoa ja öljy kosteuttaa. Hieman öljyisen tuntuiseksi iho jää käsittelyn jälkeen, mutta öljy imeytyy iholle hetken odottelemalla ja kasvoista tulee ah, niin pehmoisat.

Itse ole nyt muutamien viikkojen ajan tehnyt tuota kuorintaa parina iltana viikossa ja kyllä vain ihoni on ainakin omasta mielestäni silmin nähden tasaisempi ja näpyttömämpi. Suosittelen! Helppoa, halpaa ja luonnollista.

tiistai 17. kesäkuuta 2014

Takanreunuksen koristelu

Mikähän siinä on, että vielä pari viikkoa ennen juhlapäivää pitää surffailla uusia koristeluideoita?! Ei niin mitään järkeä :D

Huomasin kuitenkin juhlapaikan kuvia katsellessani, että siellähän on takka ja takassa pieni reunus. Ja täytyyhän tuo hieno mahdollisuus koristuksille jotenkin hyödyntää!

Amerikkalaiset tekevät manttelitakkojen koristelusta suurta taidetta ja sesongin mukaan vaihtelevat runsaita koristeasetelmia (siis mikäli pinterestiä on uskominen...). Esimerkiksi hakusanoilla wedding mantel ja valentine fireplace (sekä monilla näiden yhdistelmillä ja variaatioilla) löytyi järkyttävä määrä erilaisia takanreunusten koristusideoita, jotka sopivat myös häihin.

Itselle tuli seuraavia ideoita:
- valokuvia
- nimikirjaimet
- mrs&mrs tai rva&rva
- kukkia
- kynttilöitä
- lippuviirinauha
- pieniä pompomeja

Kuva
Kuva
Upea! Meidän takka ei tosin ihan samaa kokoluokkaa ole :)
Kuva
Onko muilla juhlapaikassa takkaa? Aiotteko koristella mahdollisen takanreunuksen jotenkin?

maanantai 16. kesäkuuta 2014

Häälaskuri raksahtelee: Alle kolme viikkoa!

Tasan kuukauden laskuripostaus jäi välistä muiden, tärkeämpien hetkien tallentamisen vuoksi, mutta taas on aina tarttua näihin listoihin ja tutkailla mitä vielä on tekemättä.

Voisin sanoa, että meillä on moni asia tosi hyvällä mallilla ja ruokapuoli on oikeastaan ainoa sellainen suuremman linjan juttu joka täytyy vielä hoitaa, että päästään juhlimaan. Mutta sitä ei voida tehdä kuin vasta aivan viimeisellä viikolla, niin nyt tyydytään hiomaan muutamia viimeisiä pikkujuttuja.

Viime viikolla saimme
  • lyötyä menun lähes lukkoon ja kirjoitimme liitutaulumenun valmiiksi
  • tehtyä paikkakortit
  • tilattua tuolihuput (hups!)
  • tehtyä ruokailun ja kahvittelun soittolistat valmiiksi
  • teetettyä photoboothiin mallikuvat
  • valittua ja teetettyä meistä yhteiskuvia jotka laitetaan esille juhlatilaan
  • ostettua alkoholittomat juomat
  • ostettua kuohuviinit
  • sovittua palaverin valokuvaajan kanssa



 Tämän viikon agendaan kuuluvat mm.
  • ohjeistukset seremoniamestarille, tarjoilijoille ja muille avustajille
  • hääkenkien sisäänajo
  • vesipullojen keräys ja etikettien poisto
  • haetaan astiat
  • silitetään loput pöytäliinat
  • harjoitellaan häävalssia
  • ostetaan vieraskirjaan kynät
  • soitetaan juhlapaikalle
  • suunnittelupalaveri seremoniamestarin kanssa
  • tilataan leivät + muut leipomotuotteet
  • loput ilmoittautumiset!
Kotityöt sujuu korkkareilla...

sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

äSsän polttarit! (Ja vähän minunkin)

Eilen se sitten oli :) Kovasti salaa valmisteltu polttaripäivä S:lle. Olin itse mukana järjestelyissä ja melko viime metreille asti saatiin pidettyä koko suunnitelma täysin salassa S.lta. Aivan viimeisellä viikolla isäni meni lipsauttamaan jotakin, josta S:n epäilykset sitten heräsivät, mutta esitin täysin tietämätöntä asiasta. Ja ilmeisesti huono esitykseni oli kuin olikin mennyt täydestä, sillä S ainakin väittää ettei aavistanut minun tietävän asiasta mitään :D

Itse menin päivystämään pajalle lauantaipäiväksi ja S pääsi serkkunsa kanssa temmeltämään. En tiennyt yhtään etukäteen mitä hänen päänsä menoksi on päivän ajaksi keksitty, mutta olivat tehneet ilmeisesti pitkän pyöräretken ja juoneet kuohuviiniä ja syöneet evästä jossakin rannalla. Sitten S oli puettu apinapukuun ja hän oli joutunut jakamaan banaaneja kaupungilla. S:n pelko etukäteen oli (kun sai aavistuksen polttareista) että joutuu pukeutumaan johonkin noloon pellepukuun, mutta oli sitten huumorilla selviytynyt tuosta apinapuvusta ja halusi sitä käyttääkin sitten koko loppuillan :)

Kuva 1: Polttarikirje | Kuva 2: Aamupalalla jännittää | Kuva 3: Pyöräretkellä (tuo lippis ei muuten kuulu S:n vakioasustukseen...) | Kuva 4: Pyöräretkellä ja hyvä meininki vissiin.

Kuva 1: Apina-asu ja banaanit pakattuna | Kuva 2:  Ja matka jatkuu | Kuva 3: Yksi banaani oli vaihdettu onnistuneesti toisen polttariseurueen kanssa jääkiekkoon ;)
Iltapäivällä kun sain verstaan ovet kiinni, saimme mukaan lisää ystäviä ja kävimme mm. Amarillossa syömässä, muutamia geokätköjä hakemassa ja hohtokeilaamassa. Päivän aikana S sai geokätkökuvausten muotoon tehtyjä kirjeitä joissa oli vihjeitä ja koordinaatit seuraavaan paikkaan. Myös minulle oltiin tuotu hieno kruunu ja taikasauva polttariasustuksiksi. Illan istuimme veljeni ja hänen vaimonsa kotona pihasaunan terassilla. Saunoimme, söimme ja rohkeimmat kävivät vielä melko viileässä uima-altaassa uimassakin. Ilta jatkui yöhön nauraen ja laulaen(!) ja kotia kohti lähdimme vasta aamukolmen jälkeen.

Kuva 1: "Onhan elämässä muutakin kuin jääkiekko!" S sai keksiä kymmenen kohdan listan, että mitä muuta... | Kuva 2: Muut tilasivat meille heti alkuun mansikkamargaritat. | Kuva 3: Namnam!
Kuva 1: Ensimmäiselle geokätkölle menossa | Kuva 2: Päivän toinen kätkö löytyi kiven sisästä. | Kuva 3: Jätettiin kätköön "kulkija"
Hohtokeilaamassa. Ootteko ennen nähneet apinaa ja prinsessaa samalla radalla? ;)
Illanviettoa syöden, juoden, saunoen ja uiden.

S:n veljen tyttöystävä tuli vielä meille yöksi ja aamulla teimme ihanan aamiaisen ja loikoilimme vielä sohvilla naureskellen eilispäivän tapahtumille kuvia katsellen.
Itse olin kuskina koko illan, joten krapulaa ei ollut, mutta silti tämä päivä on kyllä mennyt täysin lepäillessä ja voimia keräillessä. Eilinen päivä oli todella hauska ja S tuntui olevan onnellinen polttareistaan.


Apina ja prinsessa kiittävät! <3

torstai 12. kesäkuuta 2014

Kuvauspaikkoja Wanhassa Raumassa

Kävimme viime sunnuntaina kävelyretkellä pitkin vanhaa Raumaa ja napsimme kännykän täyteen kuvia miettien samalla sopivia kuvauspaikkoja hääpotretteja ajatellen. Valinnanvaraahan tässä meidän ihanassa puukaupungissa riittää, sillä toinen toistaan värikkäämpiä ja hauskempia taloja, portteja, siltoja ja puistoja täältä löytyy runsaasti.

Sunnuntai oli aurinkoinen ja sopivan lämpöinen päivä ja monelta pihalta kuului lasten leikkien ääniä, hiljaista musiikkia ja leijui grillaukokkausten tuoksuja. Tosiaan onnellisia ovat he, jotka täällä saavat asua.

Varoitus, seuraavasta voi tulla kuvaähky, mutta en vaan millään osannut valita kuvista vain muutamia.




Minä olen rakastunut puutaloihin, S puihin ja puistoihin, joten toivottavasti ehditään ottamaan kuvia molemmissa ympäristöissä. Kuvaajan kanssa palaveerataan muutamaa päivää ennen häitä ja hänen ammatillinen mielipiteensä vaikuttaa toki paljon kuvauspaikkojen valintaan. Muutamia suosikkipaikkoja kuitenkin jo löysimme joita aiomme ehdottaa ensisijaisesti.





Miten on, löydättekö te ylläolevasta kuvapläjäyksestä joitakin suosikkipaikkoja? 

tiistai 10. kesäkuuta 2014

Vuoden kaunein sormus 2014 -finaali

Taas on haussa Vuoden Kaunein Sormus! Mikä sormus on vuoden 2014 kaunein? Mikä sormus herättää tunteita ja otetaan ilolla vastaan koko loppuelämäksi omaan sormeen?



Ilokseni voin kertoa, että myös meidän sormus oli päässyt mukaan finaaliin! Neilikka (kilpailunumerolla 9) on mun suunnittelema ja S:n valmistama. Ihan huippua! Mielestäni tänä vuonna finaalisormukset olivat ihanan erilaisia ja toinen toistaan upeampia (enkä sano tätä vain siksi, että me ollaan mukana ;) ).


Joku ehkä mahdollisesti osaa tässä jo laskea yhteen 1+1 ;)



Muut upeat finalistit näet täältä. Käyhän äänestämässä omaa suosikkiasi!

Asusteet

Heti kun olin kirjoittanut postaukseni neuletakin etsinnästä, äitini soitti, että en kai ole mitään ehtinyt tilaamaan vielä. Hänellä löytyisi kaapista yksi takki jonka epäilisi olevan juuri oikeaa väriä ja mallia. Jäänyt hänellä käyttämättömäksi, että haluaisinko vilkaista. No totta kai :) Ja olihan se juuri sellainen jota olin etsinytkin. Mikä tuuri! Hieman takki on väljä (ihmettelen tuota kokoa, sillä äiti on minua vielä reilusti pienempi), mutta ei kuitenkaan mitenkään valtavan suuri. Ja taas säästettiin :)


Alemmassa kuvassa neuletakkia vasten S:n solmio, joka on ommeltu samasta kankaasta kuin pukuuni tuleva vö. Melko hyvin mätsää värisävyt yhteen. Vyö ja solmio ovat vain aavistuksen tummemmat kuin neuletakki.


Ainon hiuskukat olen esitelly aiemmin täällä. Tästä asustekokoelmakuvasta puuttuvat ykköskenkäni. Ne ovat edelleen hyvin pakattuna laatikossaan, enkä jaksanut niitä hakea kuvaamista varten. Olisi kyllä syytä ne jo pikkuhiljaa esille kaivaa, jotta voisi aloittaa sisäänajon. Baltsuihin väsäsin lopulta suloiset rusetit satiininauhasta.


Laukuksi valikoitui Tuunin kierrätyshenkinen käsilaukku. Laukku on aika iso, mutta mahtuu sitten molempien tavarat. Käsilaukun on monet maininneet turhakkeeksi, mutta tulin siihen tulokseen, että tarvitsemme varmuuden vuoksi yhtä jos toistakin tavaraa mukaamme ja laukulle löytyy myös käyttöä häiden jälkeen. Kuva jotenkin vääristää värejä. Omalla näytöllä laukku näyttää violetilta, mutta on kyllä ihan rehellisen pinkki.


Nyt alkaa olla minun asukokonaisuuteni (koruja lukuunottamatta!) kasassa. S:lta puuttuvat vielä kakkoskengät, mutta hän on ollut viime aikoina kovasti sitä mieltä ettei sellaisia haluakaan.

sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Meidän maistraattipäivä. Osa 2.

Osa 1 löytyy täältä.

Pääsimme lähtemään maistraattia kohti hyvissä ajoin kaikista mun viime hetken päähänpistoistani huolimatta. Lähes samaan aikaan meidän kanssamme parkkipaikalle kurvasi myös oma äitini. Kiinnitimme auton takaosaan valmiiksi lippuviirinauhan, tölkit jäivät S:n toiveesta nyt pois.



Maistraatissa meidän ohjattiin ystävällisesti vihkihuoneeseen joka oli pieni ja hieman hämärä. Huone oli sisustukseltaan hieman vanhanaikainen, mutta vihkijän pöydän takana oli ikkuna josta avautui kaunis näkymä puistoon ja kanaaliin. Henkikirjoittaja oli nuori mies ja oikein mukavan tuntuinen, joskin hieman hermostuneen ja jännittyneen oloinen. Olin hänen kanssaan aiemmin viikolla käynytkin jo sähköpostien vaihtoa rekkaushetken kaavasta joten kaava kaikessa lyhykäisyydessään oli meille jo tuttu.

Asetuimme käsikädessä pöydän eteen, henkikirjoittaja toiselle puolelle ja hän aloitti puhumisen hyvin hitaalla ja rauhallisella tahdilla välillä jopa hieman sekoillen sanoissa. Vaikka tiesin etukäteen tosiaan tuon puheen sisällön, ei siitä kyllä juuri mitään mieleen jäänyt. Kun sitten tuli tahdotko-kysymysten aika, kyyneleet tulvahtivat silmiini ja puristin S:n kättä entistä lujemmin. Tätä hetkeä olin odottanut ja oli kertakaikkisen ihanaa sanoa se "Tahdon" omaa rakasta silmiin katsoessa. Ja taisi S:kin tahtoa <3 Tässä vaiheessa taisin hihitellä hermostuneesti ja kyyneleitä nieleskellen... Allekirjoitukset, muutamia loppusanoja ja pusu! Siinä se oli, nyt olimme vaimo ja vaimo :)

Virallisen osuuden jälkeen henkikirjoittajan puristi kättämme onnitellen ja sitten saimmekin jo onnitteluhalaukset äideiltä ja anopeilta <3 Vielä nimmarit vihittyjen kirjaan. Taisimme olla viidestuhannes jotain pari joka Rauman maistraatissa vihittiin/rekisteröitiin.


Otettiin vielä muutamia valokuvia maistraatin pihassa ennen ravintolaan lähtöä. Aurinko paistoi täydeltä taivaalta.


Kävimme syömässä Rauman vesitornissa nykyään olevassa ravintola Tornissa. Ruoka oli maittavaa, joskaan ei mitään kovin erikoista ja harmiksemme palvelu oli hieman haparoivaa ja töksähtelevää. Nälkä kuitenkin lähti ja näköalat olivat erinomaiset. Tietenkin täälläkin piti käydä kuvia räpsimässä.


Tornista ajelimme jälleen kotiin. Kilistelimme äidin mukanaan tuomalla kuohuvalla, ja nautimme kakkukahvit tietenkin asiaan kuuluvalla kakunleikkuulla. Kuvasta voi varman päätellä kumpi polkaisi :D


Kun äidit oli saatettu kiitosten ja halien kera kotimatkalle, niin mitä tekee kunnon some-morsiamet? Päivittävät uudet siviilisäätynsä Facebookiin tietenkin. S:n FB-sovelluksesta löytyi täppä "rekisteröidyssä parisuhteessa" joka kauhuksemme näkyi mun kännykässä ja tietokoneella merkintänä "vaikeasti selitettävässä suhteessa". Hahhah, kai se oli kuitenkin jollakulla oikeinkin näkynyt sillä muutama tykkäys ehti tähänkin tulla ennenkuin saimme merkinnän poistettua ja muutettua merkinnäksi "naimisissa".

Hetken aikaa pohdimme miten iltaa jatkaisimme, lähtisimmekö käupungille kävelemään, terassille vai elokuviin ja pienen mietinnän jälkeen valitsimme leffan. Grace of Monaco oli täynnä upeita koruja ja morsiustyyliinkin sopivia asuja. Oikein sopiva leffavalinta tälle päivälle :)


Päivä oli kaiken kaikkiaan ihana ja täynnä rakkautta. Ja mikä tärkeintä, illalla sai kömpiä oman vaimon viereen nukkumaan <3

lauantai 7. kesäkuuta 2014

Meidän maistraattipäivä. Osa 1.

Rva & Rva täällä hei!

Eilinen oli aivan ihana päivä. Aurinkoinen, naurun- ja rakkaudentäyteinen, herkkä ja hauska <3 Kiitos kaikille jo edelliseen postaukseeni onnittelukommentteja kirjoitelleille <3 Jaan eilisen päivämme kertomuksen kahdelle postaukselle ja lisäilen kuvat kollaasimuodossa, jotta tästä ei nyt ihan kilometritarinaa tulisi.

Mutta aloitetaanpas kuitenkin ensin torstai-illasta, kun tilanne oli tämä...


S sai kesken työpäivän rajun migreenikohtauksen ja muutaman tunnin kärvisteltyään jouduttiin soittamaan ambulanssi. S:n migreeni on joka kerta aika paha, mutta tällä kertaa se oli kertaluokkaa megalomaaninen ja lääkkeet eivät auttaneet. Koko ilta tuolla päivystyksessä sitten hujahtikin ja olo alkoi paranemaan vasta niin, että oltiin kotona vähän ennen puolta yötä. Jossain vaiheessa lääkäri väläytteli jotakin osastolle jäämisestä ja silloin kyllä teki mieli huutaa, että meidän pitäisi mennä huomenna naimisiin! S kuitenkin lohdutteli, että hän tulee paikalle vaikka pyörätuolissa. Mutta torstai-illan suunnitelmat muuttuivat siis kertaheitolla ja imuroinnit sun muut kodin puunaukset jäivät kyllä väliin. Kävin kuitenkin vielä läheisen huoltsikan marketissa ostamassa aamupalatarpeita (enpä ole ennen Suomessa käynyt ruokakaupassa puoli kahdentoista aikaan yöllä) ja korjasin mekkoon tulevaa tuubitoppia.

Aamulla heräsimme kuitenkin silmät kirkkaina jo reilusti ennen herätyskelloa. Tänään olisi meidän suuri päivä!


Suunnitelmat kiireettömästä aamusta sai siis unohtaa, mutta aamiainen kuitenkin syötiin hieman pidemmän kaavan mukaan kuin normaalisti. Vaikka aakkosketjun myymälässä ei ollutkaan yöllä ollut mm. haaveilemiani tuoreita mansikoita ja herkkujuustoja, niin nuo ihanan pehmoiset croissantit kyllä korvasivat sen puutteen :) Tukevan aamiaisen jälkeen oli siis aika tarttua imuriin ja mopin varteen. Jossain vaiheessa sain lievän paniikkikohtauksen, että kaikkea on vielä tekemättä, suihkussa käymättä ja kampaajalle pitää lähteä puolen tunnin kuluttua. Siinä sitten kykin imuroimassa sängyn alusta ja samalla aivoissa raksutti autogepsistä tuttu rallatus: "laskee uudelleen, laskee uudelleen..." Aikaa olisikin vielä puolitoista tuntia ja paniikin voisikin unohtaa.

Päivästä oli tulossa ihanan aurinkoinen ja juuri sopivan lämmin. Kampaajalle lähtiessä muistin yhtäkkiä lukeneeni jostain blogista että hääpäivän aamuna tuo onnea jos silloin pukee päälleen tulevan puolisonsa paidan. Paitojen vaihto, viimeiset kuvat eteisen peilin kautta ja menoksi :)


Kampaaja J on hyvä ystävämme ja meillä oli niin hauskaa. Korkattiin kuohuvapullo (alkoholitonta, ei siis huolta, kampaajan käsi ei alkanut tärisemään tai meidän ajokuntomme tuosta heikentynyt) ja S haki myös viereiseltä torilta niitä kaipaamiani mansikoita. Suunniteltiin samalla hiukan juhlapäivän kampaustani ja kovasti näyttää siis siltä että niitä lettejä olisi silloinkin tulossa, jee! Mulla on ollut vähän huolta näiden mun hiusten kunnosta viime aikoina, mutta J lohdutteli, että kyllä näissä tavaraa riittää muhkeankin kampauksen aikaan saamiseksi :) Varattiin vielä värjäysajat juuri ennen hääjuhlapäivää.

Kampaajalta käväistiin pikapikaa vanhempieni luona pesemässä autosta pahimmat siitepölyt pois ja saatiin vielä iskältä etukäteisonnitteluhalit, koska hän ei pääsisi maistraattiin iltatyövuoronsa takia. Kotona meikkasin itseni ja eilisestä kalpeaa S:akin vähäsen, katoimme kahvipöydän valmiiksi ja kohta tuleva anoppini jo saapuikin paikalle täytekakun kanssa. Sain äidiltä lainaksi vanhan hopeisen rannerenkaan, jonka hän on saanut rippilahjaksi ja anopilta valkokultaisen rintaneulan, joiden siniset safiirit saivat olla minun "jotakin sinistä". Sain vielä aivan viime hetkellä päähäni, että haluankin mekkoni olevan lyhyempää mallia ja noin kymmenen minuuttia ennen lähtöä kökin eteisen lattialla puolipukeissa leikkaamassa mekon helmaa :D


Jatkuu...

torstai 5. kesäkuuta 2014

Huomenna! Ja tasan kuukausi!

Sanoisinko että alkaa olla jännät paikat :)

Huomisen valmistelut alkaa olla ihan hyvin mallillaan. Vaatteet on valmiina, skumpat kylmässä, pöytävaraus ravintolaan tehty ja maistraattiinkin soiteltu ja varmisteltu, että huomenna tosiaankin saamme sanoa tahdon :) Tänään illalla vielä puunaillaan koti edustuskuntoon, niin sopii äidin ja anopin tulla kyläilemään.

Heinäkuisen hääjuhlan valmistelut on siis ainakin tämän viikon ollut toisella sijalla ja palailen myös mun kuukausittaisin häälaskuripostaukseni kanssa asiaan ensi viikolla taas. Nyt juhlitaan ja fiilistellään huominen ensin alta pois.




maanantai 2. kesäkuuta 2014

Parisuhteen rekisteröinti

Viimeisten päivien aikana olen monta kertaa meinannut istahtaa tai seisahtaa koneen äärelle kirjoittelemaan blogia, mutta aina on työt, harrastukset tai elämä muuten vaan keskeyttäneet nämä aikeet. (Nytkin tuota ensimmäistä virkettä kirjoittaessani tuli keittiöstä huuto, että pitäisi mennä syömään...)

Meillä on virallinen rekkautumispäivä jo ihan nurkan takana, tämän viikon perjantaina ja aivan viime metreillä päätimmekin hiukan muuttaa suunnitelmiamme tuon päivän suhteen. Alun perinhän ajattelimme mennä maistraattiin ihan vaan kahdestaan ja korkeintaan käydä jossakin syömässä sen jälkeen. Ei päivästä näilläkään näkymin ole mitään suurta spektaakkelia tulossa, mutta päätimmekin pyytää molempien äitejä mukaamme päivää juhlistamaan.

Tässä hieman päivän suunnitelmistamme inspiraatiokuvien kera.

Jos itse hääjuhlapäivän aamusta onkin tulossa kiireinen, niin perjantaina voimme aloitella aamua ihan rauhassa hyvän aamupalan merkeissä. Kotoa suuntaamme kampaajalle. S:n hiukset leikataan ja laitetaan ja mulle tehdään jokin simppeli kampaus. Kampaaja on hyvä ystäväni ja laittanut minulle varmaan kymmeniä kampauksia, niin tietää kyllä mitä tahdon ja mikä mulle sopii. En siis ajatellut kampauksen suunnitteluun kovasti energiaa käyttää vaan katsotaan sitten minkälainen siitä muotoutuu.


Tämän jälkeen suuntaamme autopesun kautta kotiin ja koristelemme auton valmiiksi. Olen tehnyt takaikkunaan pienen lippunauhabannerin ja kolistintölkit. S ei oikein ole vakuuttunut noista kolistimista, joten saa nyt kattoa, saanko puhuttua hänet ympäri vai unohdetaanko ne :D Hääjuhlapäiväksi meille ei tule mitään autoa, mutta on hauska koristella vähäsen meidän omaa rakasta mobiiliamme maistraattipäivänä. (Automme on kyllä ihan tavanomainen pieni kulkupeli ja huomattavasti vähemmän sympaattinen kuin tuo kuvan kupla...)

Kuva
Kotona ehdimme sitten (toivon mukaan) pukeutua kiireettä (ja samalla jännittää niin perhanasti...). Kävimme tänään hankkimassa viimeiset asusteet valmiiksi, joten maistraattilookkimme alkaa olla valmis. Bongasin, että Sapen sulho oli tehnyt hienon solmun ja tietenkin näytin ohjetta heti myös S.lle. Ja kyllä, solmua on jo harjoiteltu ;)

Maistraatissa ei ole varsinaisesti mitään kaavaa, mutta meidän allekirjoitustemme rustaamista paikalle saapuvat sitten todistamaan meidän äidit. Vaikka tilaisuus on koruton, niin meille kuitenkin hyvin tärkeä ja varmasti tunteellinen. Emme vaihda sormuksia vielä maistraatissa, vaan haluan ottaa sormukseni käyttöön vasta hääjuhlapäivänä.

Maistraatin jälkeen käymme syömässä hyvin ja sitten suuntaamme kakkukahville vielä meille kotiin. Toivon myös että ehdimme käydä ottamassa muutamia valokuvia joko ennen rekkaustilaisuutta tai sen jälkeen. Ravintolan "pihalla" on myös tilaisuus ottaa muutamia valokuvia näyttävällä maisemalla.

Kuva

Ilta tulee varmasti vaan fiilisteltyä uutta olotilaa ja nyhjättyä kainalossa <3 En vaan malttaisi odottaa...